Jos piknikeväät tai brunssitarjoilut ovat vapuksi vielä mietinnässä, niin tässäpä oiva, keväisen raikas makupala serpentiinien ja kuohuviinilasien joukkoon. Lime + ricottajuusto = namnamnam!! Piiras valmistuu nopeammin kuin ehdit tippaleipää sanoa, varsinkin jos käytät valmista pakastemurotaikinaa. Ja miksi et käyttäisi?! Vappuna kun harvoin kannattaa tuntikausia keittiössä häärätä: aattona on kiire töistä vappukarkeloihin ja vappupäivänä sitä nauttii, mitä nopeammin eväät tai tarjoilut ovat valmiina. Varsinkin jos aattona on vaikka pari kuohuviinilasillista tullut skoolattua... :)

Lime-ricottapiiras

1 pakastemurotaikina

2 kananmunaa
1 keltuainen
250 g ricottajuustoa
1 dl sokeria
4 limen mehu
2 dl kuohukermaa

tomusokeria 
1 limen kuori raastettuna

Sekoita yhteen kananmunat, keltuainen, ricotta, sokeri ja limen mehu. Vaahdota kerma ja nostele vaahto ricottaseoksen joukkoon. Painele sulanut pakastemurotaikina voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Kumoa täyte päälle. Paista 175 asteessa 25-30 minuuttia tai kunnes täyte on hyytynyt ja pohja kypsää. Ripottele jäähtyneen piiraan päälle tomusokeria ja raastettua limen kuorta.


Vappupöytään (tai sinne piknikille) suosittelen myös Aura-perunasalaattia (ohje täällä) tai Rocky Road -suklaata (kurkkaa tänne). Vaikka vapun sääennusteet näyttävät onneksi vaihtuneen jokseenkin lupaaviksi, uskoisin ettei niin kovaa hellettä saada, jotta rockyroadin suklaat ihan sulamaan pääsisivät ;)

ps. Ja saahan täällä Helsingissäkin käyttää vappuaattona lakkia? Meillä Turussa kun se tuppaa olemaan vähän niin kuin tapana (ks. kuva)...

Kevään tulon tunnistaa hyvin: linnunlaulusta, leskenlehdistä ja siitä, että parsaa löytyy taas kaupoista. Parsa on kevään ehdoton kausituote, johon meidän taloudessa herättiin oikastaan kunnolla vasta viime keväänä. Vuosi sitten valmistettiin parsasta pastaa sekä salaattia ja grillailtiin useaan otteeseen pekoniin käärittynä.

Tämän kevään ensimmäiset parsat valmistin piirakassa suloisen suolaisen parmankinkun ja lempeän bataatin kaverina. Piirakkaohjeen idea löytyi täältä. Kylkeen tarjosin  mozzarellaa ja tomaattia salaattipedillä. Nammmm...

(Tänä viikonloppuna olisi tarkoitus polkaista parsakausi oikein kunnolla käyntiin, sillä toinen puntti odottelee vielä jääkaapissa risottoon pääsyä. Siitä lisää myöhemmin...)

Parsapiiras parmankinkulla

1 pakastepiirakkapohja

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
öljyä
3 munaa
150 g ranskankermaa
1 dl kuohukermaa
1 dl parmesanjuustoraastetta
loraus tuoretta sitruunanmehua
1 tl timjamia
suolaa
mustapippuria
valkopippuria

1 puntti vihreää parsaa
1/2-1 pkt parmankinkkua
1/3 bataatti 

Sulata piirakkataikina ohjeen mukaan. Painele sulanut taikina vuoan pohjalle ja reunoille. Paista pohjaa uunissa 200 asteessa 10-15 minuuttia.

Pilko sipuli ja valkosipulinkynnet. Kuullota ne pannulla tilkassa öljyä. Sekoita keskenään munat, ranskankerma, kerma, juustoraaste, sitruunanmehu ja mausteet. Leikkaa parsojen varresta pari senttiä pois, jos varsi on puumainen. Pilko bataatti ohuiksi siivuiksi.

Ripottele sipulit esipaistetun pohjan päälle. Kaada päälle muna-kermaseos. Asettele päälle taitetut parmankinkkusiivut, parsat sekä bataattiviipaleet vierekkäin. Raasta päälle vielä aavistus parmesanjuustoa. Laita piirakka takaisin 200-asteiseen uuniin n. 20-30 minuutiksi. Anna vetäytyä hetki ennen tarjoilua.

Yksi hauskimmista asioista ruokabloggaamisessa on se, että kivoja ja kokeilunarvoisia reseptejä tipahtelee eteen kavereiden ja perheen kautta. Maukas ruokakokeilu tai lehdestä bongattu ohje kulkeutuvat ilokseni tuttavien käsistä usein myös minun hellalle. Monesti reseptien jakajana on äiti :)

Tämä tacopiirakka oli siskon löytö ja hänen hihkaistua siitä, meni piiras myös täällä testiin. Alkuperäisessä ohjeessa täytteeseen käytettiin ranskankermaa ja majoneesia, jotka olivat kuitenkin hieman liian raskaita piirakkaan. Korvasin ne kermaviilillä.

Piirasmuoto oli hauskaa vaihtelua tutuille texmex-mauille! Buen provecho, amigos!

Tacopiirakka

pohja
50 g margariinia
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
1 1/2 dl maitoa

täyte
400 g naudan jauhelihaa
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
1 pss tacomaustetta
1 dl vettä
3 tomaattia
1/2-1 prk salsakastiketta
jalapenoja
2 dl kermaviiliä
2 dl juustoraastetta

pinnalle
1 punasipuli viipaloituna
nachoja

Sekoita huoneenlämpöinen margariini kuivien aineiden kanssa. Kaada joukkoon maito ja nypi taikinaksi. Painele taikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille.

Pilko sipuli ja valkosipulin kynnet ja kuullota niitä hetki pannulla tilkassa öljyä. Laita jauheliha paistumaan pannulle. Kun jauheliha on paistunut, lisää tacomauste ja vesi. Anna kypsyä, kunnes vesi on haihtunut lähes kokonaan. Kaada jauheliha taikinapohjalle.

Pilko tomaatit ja laita ne jauhelihan päälle. Lisää päälle salsakastiketta ja jalapenoja haluamasi määrä. Sekoita kermaviili ja juustoraaste ja levitä seos päällimmäiseksi.

Paista piirakkaa 200 asteessa noin 10 minuuttia. Ota piirakka hetkeksi pois uunista ja lisää päälle punasipulin renkaita sekä nacholastuja. Laita piirakka uuniin vielä noin 5 minuutiksi.

Tarjoile raikkaan salaatin kera.

Ruokablogistit eivät yleensä paljasta kauheasti itsestään. Joku siellä keittiössä kokkailee ja ravintoloissa käy, mutta lempiruokiin ja jääkaapin sisältöihin taitavat isoimmat salaisuudet jäädä.

Mutta nyt oli pakko tarttua haasteisiin ja luvassa siis jotain minusta, bloggaajasta! :)

Hoidetaan tässä kaksi kärpästä yhdellä iskulla eli vastauksia sekä Pastanjauhannan että Zubi's cornerin lähettämiin haasteisiin. 

  Ensimmäinen haaste

Ja sitten se 2. haaste

Oi, mikä auringonpaiste! Oi, mikä kevät!

Tästä se vihdoin lähtee se kevät. Olen aivan varma. Talvitakit ja -kengät on viety varastoon, huomenna siivotaan parveke talven pölyistä ja kuivahtaneista kanervan oksista. Lenkkijalkaakin alkoi taas vipattamaan pitkän ja pimeän talven jälkeen. Oi kevät, tulithan sä sieltä!

Aurinkoista viikonloppupäivää piristää vielä ennestään itse tehty leipä. Paljon tämän helpommaksi leivän tekeminen ei voi mennä. Vuokaleipä ei vaadi juuri vaivaamista tai muotoilua. Taikinan annetaan pariin otteeseen turvota, ja sitten ei kun uuniin. Hurmaavassa tuoreen leivän tuoksussa ei paljon auringonvalon paljastamat likaiset ikkunatkaan harmita.

Rosmariini-vuokaleipä

5 dl vettä
50 g tuorehiivaa
1 dl kauraleseitä
2 dl ohrajauhoja
2 tl suolaa
1 rkl siirappia
n. 7 dl vehnäjauhoja
kuivattua rosmariinia
kuivattua basilikaa
oliiviöljyä

Sekoita noin 40-asteiseen veteen hiiva, kauraleseet, ohrajauhot, suola, siirappi sekä kuivattua rosmariinia ja basilikaa. Yrttejä voi laittaa taikinaan maun mukaan, n. 1-2 tl kumpaakin. Lisää vehnäjauhot vähitellen alustaen. Taikina saa jäädä löysähköksi. Anna turvota liinan alla puolisen tuntia.

Kaada kohonnut taikina voideltuun vuokaan. Vuokaan on hyvä jäädä reilusti kohoamisvaraa. Anna leivän kohota liinan alla vielä toiset puoli tuntia.

Pirskota leivän päälle aavistus oliiviöljyä ja ripottele päälle rosmariinia ja suolaa. Paista 250-asteisen uunin alatasolla n. 25 minuuttia.

Kana-avokadosalaatti

mustapippuria

Basilikakastike

Perjantaipiristykseksi sekä Turkuun suuntautuvan viikonloppuvierailuni kunniaksi haluan jakaa teille rakkaan (entisen) kotikaupunkini ainutlaatuista murresanastoa. Turun murre on on yhtälailla vihattu ja rakastettu, ja jos ei muuta, niin ainakin sen ominaisen sävelkulun tunnistavat kaikki. Jo muutama vuosi sitten Turusta poismuuttaneena se huvittaa ja ilahduttaa minua aina vaan enemmän. Oma murteeni nousee salakavalasti pintaan aina turkulaisten ystävieni ja perheeni kanssa keskustellessa. Täällä pääkaupunkiseudulla se piiloutuu huomaamatta jonnekin taustalle.

Ihanat käännöslausahdukset on bongattu netistä eri sivuilta. Näillä eväillä voitte huoletta varata kesäisen viikonloppumatkan Turkuun ja pärjäätte kaupugin vilkkaassa puheensorinassa.

Täältä pesee! :)


Suomi-Turkku
Hauska tavata pitkästä aikaa = Viäläks sääki elät?
Saisinko menun? = Onk mittä ruakka?
Sallitteko, että poltan? = Onk tikui? 
Luvallanne, jos sallitte. = Anskummää.
Paljonko tämä maksaa? = Kuimpal?
Se on kallis. = Niimpal?
Se on edullinen. = Niimpal?
Miten ikävää! = Niimpalkauhia!

Enklanti-Turkku
Connecting people = Oleks pahas paikas?
First class = Pirun kallis
Home sweet home = Eimar mää lähren kotti
How do you do? = Morjens
Hurry up! = Tuleksää!
Ice hockey = Tami-kiakkoo
International = Ulkolaissi
Enjoy Coke! = En jua Kokakola!
Light = Paha
Managing director = Meirän pomo
Sales manager = Se piänempi nilkki
Secretary = Kaffenkeiti
Please = Tosa o
So? = Kui?
Show must go on = Puulaaki kaatus, vaihretan nimi
Show-business = Komeljanttarei
See you later = Menisi sääki kottis vaa
Team work = Porukas sählämine
We are the champions! = Tepsi viä poja!
Sorry, I don't speak English = Puhusis sääki suame vaa
Menu = Onk nakei?
E-mail = Emmä saa tätä viälkä aukke

Saanko esitellä, uusin voittaja sarjassa "Nopein ja helpoin illanistujaisherkku ever": J U U S T O T I K U T!

Ohjeen esitteli vähän aikaa sitten Kaisa ihanassa blogissaan No home without you, ja nämä menivät heti testiin. Aivan mielettömän hyviä, ja miten helppo tehdä! Uusi naposteluherkku on syntynyt.

Juustotikut

1 pkt lehtitaikinalevyjä
1 kananmuna
suolaa
2 dl juustoraastetta

Sulata lehtitaikinalevyt ja leikkaa ne pitkittäin neljään osaan. Voitele kananmunalla ja ripottele päälle suolaa ja juustoraastetta. Paista 200-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia.

Ja variointimahdollisuuksia on vaikka kuinka! Ripottele päälle lisäksi esim. murskattua valkosipulia, yrttejä, chiliä tai vaikka raastettua sitruunan kuorta.

Kerta se on ensimmäinenkin. Meidän keittiössä on vihdoin valmistettu lammasta. No, jauhetussa muodossa ja burgerin välissä, mutta kuitenkin!

Olen syönyt herkullisia lammasburgereita esimerkiksi Stone'sissa ja Carlito'sissa, joten halusin testata, onnistunko tekemään sellaisen myös kotioloissa. Erityisesti, koska apukokki ei ollut lammasta koskaan aikaisemmin maistanut (ja epäili ettei pystyisi sellaista pientä suloista karitsaa syömään). Ilmeisesti Lambi-mainos ei kuitenkaan pyörinyt hänen silmissä koko ruokailun ajan vaan hienosti se burgeri näytti maistuvan! :)

Lammasburgeri

kahdelle

400 g karitsan tai lampaan jauhelihaa
2 valkosipulinkynttä
3 rkl lihafondia
1,5 tl juustokuminaa
1,5 tl oreganoa
mustapippuria
suolaa

2 rapeaa sämpylää
1 tomaatti
1/2 pkt hyvää fetaa
1 pieni punasipuli
muutama babypinaatin lehti
tsatsikia (ohje lopussa)

Sekoita jauhelihan joukkoon murskatut valkosipulinkynnet, lihafondi, juustokumina, oregano ja mustapippuri. Anna seoksen maustua hetki. Muotoile taikinasta kaksi isoa tai kolme pienempää pihvia. (Me teimme kaksi 200 g pihviä ja kieltämättä vyöryimme ruokapöydästä sohvalle.) Mausta pihvit vielä suolalla ja mustapippurilla.

Paista pihvejä öljyssä n. 5 minuuttia ensimmäiseltä puolelta ja 10 minuuttia toiselta. Anna vetäytyä muutaman minuutin ajan foliossa.

Paahda sämpylät nopeasti pannulla tai uunissa. Sivele pohjalle tsatsikia ja kokoa päälle pihvi, babypinaatti, feta, tomaattisiivut, punasipuliviipaleet ja päälle vielä iso lusikallinen tsatsikia.



1/2 kurkku
1/2 tl suolaa
1-2 valkosipulinkynttä
400 g turkkilaista jogurttia
2-3 tl sitruunamehua
mustapippuria

Huuhtele kurkku ja raasta se karkeaksi raasteksi. Laita kurkkuraaste siivilään ja ripottele päälle suola. Valuta parikymmentä minuuttia ja painele välillä kurkusta lusikan avulla ylimääräinen neste pois.

Kuori ja silppua valkosipulinkynnet. Sekoita kulhossa kurkkuraaste, valkosipuli ja turkkilainen jogurtti. Mausta sitruunamehulla ja pippurilla. Anna tsatsikin vetäytyä jääkaapissa hetken ennen tarjoilua.

Hyvää myöhäistä perjantai-iltaa kaikki!

Pari kuvaa ja sanaa tässä vielä pääsiäisestä ja talviloman jälkimmäisestä laskettelukohteesta, Himoksesta. Pääsiäisenä oli meidän lisäksi joku muukin keksinyt tulla laskemaan Himokselle. Hiihtokeskus oli aivan tupaten täynnä, hissilippujen jonottaminen kesti uskomattomat 1,5 tuntia eikä jonottaminen toki siihen loppunut. Hissijonot olivat parhaimmillaan lähes sata metriä ja rinteessä sai pujotella kanssalaskijoiden välistä kuin Tanja Poutiainen alppihiihtomäessä. Onneksi aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja seura oli mitä parhainta, niin eipä juuri haitannut! :)

Lasku sujui siis hienosti, mutta viimeisenä päivänä päätimme suksien sijaan kiivetä Himosrinteen huipulle ihan pelkin jalkavoimin. Edellisillan juhlimisista yhä toipuen ja luistavien kengänpohjien kera tehtävä oli vähintäänkin haastava. Tuli useammankin kerran tutustuttua läheisesti rinteen lumipeitteeseen... :)

Onneksi huipulla odotti laavu, tuli ja makkaran grillaus. Kylläpä maistui herkulliselta sen rehkimisen jälkeen!

Niin, ja alaspäin kävelimme sitten ihan teitä pitkin...

BLT-sandwich