Theme Layout

[rightsidebar]

Boxed or Wide or Framed

[Wide]

Theme Translation

Display Featured Slider

Featured Slider Styles

Display Grid Slider

Grid Slider Styles

Display Trending Posts

No

Display Author Bio

No

Display Instagram Footer

Lapsuuden herkkuni - Kesäkeitto



Kesäkeitto vie mieleni suoraan lapsuuteen. Meillä ei juurikaan tehty kesäkeittoa itse, mutta se pakastekuutio-kesäkeitto oli suurinta arkiherkkuani. Koulusta tullessani iskin kuutiokeiton mikroon ja lämmitin nopeasti itselleni ruoan. Maitoinen liemi maistui ja keiton kanssa sai aina ottaa ison siivun ruisleipää ja voita. Hassua, miten ihana makumuisto tuollainen valmisruoka voi olla, kun nyt pakastealtaan tiiliskivikeitot eivät kyllä juuri houkuttele.

Vuosien tauon jälkeen sain pitkästä aikaa kesäkeittoa anoppilassa ja se maistui niin ihanalta, että keitto meni heti valmistukseen omassakin keittiössä. Kaiken huipuksi myös pikkukokki söi kesäkeittoa mielellään.

Vielä on kesää jäljellä eli ei kun kesäkeittoa keittämään.

Kesäkeitto


4-5 porkkanaa
5-6 perunaa
1 kukkakaali
2 kevätsipulia varsineen
1 dl herneitä
1,25 l vettä
suolaa
nokare voita
1 prk (250 g) Koskenlaskija ruoka maustamaton

Kuori ja pilko porkkanat ja perunat suuhun sopiviksi paloiksi. Pese ja pilko kukkakaali. Hienonna kevätsipulit. Kiehauta vesi ja mausta se reilulla suolalla. Kaada joukkoon porkkanat, perunat ja kukkakaalit. Anna kiehua hiljalleen, kunnes kasvikset ovat melkein kypsät. Lisää loppuvaiheessa kevätsipulit, herneet ja nokare voita. Anna kiehua vielä pari minuuttia, ei kovin paljon enempää sillä herneet ja kevätsipulit eivät vaadi pitkää kypsennystä. Lisää Koskenlaskija-ruoka ja kuumenna keitto kiehuvaksi. Maista ja lisää tarvittaessa vielä suolaa.

QuickEdit
Mona
4 Comments
Share :

4 kommenttia:

  1. Minäkin vaivuin lapsuuteen oman kesäkeitto kokemukseni myötä kun luin blogiasi. Olen lähtöisin köyhästä, todella köyhästä perheestä, meitä oli 10 henkeä, isän äiti asui meillä hetken. Elimme vuosilukua 1970, olin noin 4 vuotias, omalta ja naapurin kasvimaalta saimme keittoon ainekset, äiti laittoi oman lehmän maitoa ja voita, suolaa, perunaa ja niitä juureksia, herneenpalotkin hän laitto sekaan vaikka herneet oli otettu jo keittoon. Keitto oli niin hyvää etten unohda sitä koskaan, nyt kun olen 50 vuotias niin minua ei saisi enää kesäkeittoa syömään koska ei tarvitse nähdä nälkää, veljenikin muistaa kuinka meillä nähtiin nälkää silloin ja lapset olivat kasvavassa iässä, meitä on 4 poikaa ja kolme tyttöä, isä teki raskasta työtä ja äiti kotona parin lehmän ja perheen kanssa. Nyt olen onnellinen, että voin mennä kauppaan ja ostaa mitä haluan, kunnioitan elämää ja haluan auttaa itse vähävaraisia.
    Mummo50v.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tunteita herättävästä kommentistasi! Se on tosiaan välillä liiankin itsestäänselvyys, että kauppaan voi mennä ja ostaa lähes mitä vaan. Nälän näkeminen on vieras ajatus, mistä tulisi olla kiitollinen. Näin ei ole kaikilla. Voin kuvitella, että tuo lapsuuden kesäkeitto on maistunut erinomaiselta. Kiitos vielä kun kerroit muistosi ja oikein lämpöistä loppukesää sinulle!

      Poista
  2. Minä iskin silmäni tuohon lautaseen... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lautanen on Tokyo Design Studion. Ihana, eikö? :)

      Poista

Follow @hellajahoukutus