Syksy ja talvi on sujunut ruokabloggaajan keittiössä melko lailla siihen tyyliin, että arki-iltaisin kokataan niitä makaronilaatikkoja ja broileripastoja ja viikonloppuisin sitten jotain vähän uutta. Ehkä. Iltojen pimeys on tappanut taas kaiken valokuvausinnostuksen, joten siitäkin syystä kaikki blogiin kelpaava tehdään ja kuvataan vain viikonloppuisin. Onneksi se päivä sieltä koko ajan pitenee ja aurinkoa (tai ehkä paremminkin päivänvaloa) saattaa hyvässä lykyssä jo hetken havaita töistä palatessaan.

Erityisesti viikonloppuisin, jolloin saamme vieraita kylään, on kiva kokeilla jotain hieman uutta. Pari viikonloppua sitten tein äidin kyläillessä ilmakuivatulla kinkulla päällystettyjä broilerifileitä sekä lämpimän juures-kikhernesalaatin. Ei mitään kovin ihmeellistä, mutta sen verran erilaista, ettei ihan tylsäksi käy. Broileri sai makua timjamista ja juurekset juustokuminasta ja fetasta. Erinomainen lauantain lounas ja taas yksi resepti, jonka voisi ottaa arki-iltojenkin vakkariruoaksi.

Kikherneet laittaisin ohjeesta poiketen ihan muutamaksi minuutiksi juuresten sekaan uuniin, jotta nekin paahtuisivat hieman.

Äiti kyseli kovasti jo tämän ohjeen perään, joten tässäpä siis tämä, äitiliini!

*****
Julkaisemisen jälkeinen lisäys: Tein juuresten ja broilerin kaveriksi muuten valkosipulimajoneesin! Suosittelen, sopii hyvin kastikkeen korvikkeeksi. Helppo kikka on ottaa 1 dl hyvää (esim. Hellman'sin) majoneesia ja puristaa joukkoon 2-3 valkosipulin kynttä. Valkosipulimajoneesi done.

Lämmin juures-kikhernesalaatti ja timjamibroilerit ilmakuivatulla kinkulla

kolmelle

3 porkkanaa
1 palsternakka
3-4 perunaa
2 rkl oliiviöljyä
1/2 rkl juustokuminaa
suolaa
mustapippuria
200 g kikherneitä
1/2 sitruunan mehu
150 g fetajuustoa
ruohosipulia

3 broilerin fileetä
suolaa
mustapippuria
tuoretta timjamia
6 ilmakuivattua kinkkusiivua

Kuori porkkanat, palsternakka ja perunat. Paloittele ne reiluiksi lohkoiksi. Sekoita joukkoon öljy, juustokumina, suola ja mustapippuri.

Mausta broilerifileet suolalla ja mustapippurilla. Asettele fileiden päälle muutama timjaminoksa ja kääri jokainen filee kahden ilmakuivatun kinkun sisään.

Paahda juureksia ja broilereita 200-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia.

Huuhdo ja valuta kikherneet (ja paahda niitä halutessasi hetki uunissa juuresten kanssa). Sekoita kikherneet ja kuumat juurekset keskenään. Mausta sitruunanmehulla. Levitä juurekset tarjoiluvadille ja murenna päälle fetajuustoa. Koristele hienonnetulla ruohosipulilla. Tarjoa broilerifileet juuressalaatin kanssa.

No nyt on löytynyt taas sellainen herkku, että huh huh! Juustokakku, jossa on Nutellaa. En ole monenkaan nähnyt kääntävän päätään, jos Nutellaa on tarjolla, ja kun se yhdistetään vielä juustokakkuun niin... no, ei siinä sen kummempia sanoja tarvita. Voitte vaan kuvitella.

Ohje on Lunni leipoo -blogin, ja ainoa muutos, jonka tähän tekisin on se, että valmistaisin kakun saman tein tuplana. Tämä 20-senttiseen vuokaan valmistettu kakku upposi meidän kuuden aikuisen ja kahden taaperon porukkaan ihan helpolla, joten jos on yhtään isompi juhlaväki koolla niin tee isompi (ja pidennä tällöin vähän paistoaikaa).

Jää sitten seuraavalle päivällekin vielä pieni pala kakkua rääppiäiseksi. Nyt ei jäänyt. Vähän kyllä harmitti...

Nutella-juustokakku

pohja
175 g Domino-keksejä
70 g voita

täyte
130 g valkosuklaata
400 g maustamatonta Philadelphia-tuorejuustoa
2 kananmunaa
150 g ranskankermaa
100 g Nutellaa

Ota tuorejuusto, kananmunat ja ranskankerma hyvissä ajoin huoneenlämpöön.

Murskaa Domino-keksit joko tehosekoittimessa tai kaulimen avulla pussissa. Sulata voi. Sekoita voisula ja keksimuru keskenään ja painele seos leivinpaperilla vuoratun 20-22 senttisen irtopohjavuoan pohjalle. Laita pohja jääkaappiin jähmettymään hetkeksi.

Sulata valkosuklaa vesihauteessa ja anna jäähtyä. Sekoita tuorejuusto pehmeäksi, lisää joukkoon munat yksi kerrallaan. Kääntele varovasti joukkoon valkosuklaa sekä ranskankerma.

Kaada täyte pohjan päälle. Pehmennä Nutellaa hetki mikrossa. Laita reilun ruokalusikallisen kokoisia Nutella-nokareita juustokakun pinnalle. Vedä veitsellä nokareiden halki pysty ja vaakasuuntiin niin, että pinnalle muodostuu pyörteitä.

Paista juustokakkua 150-asteisessa uunissa 40-50 minuutin ajan, kunnes täyte näyttää hyytyneen reunoilta mutta on keskeltä vielä hieman hyllyvää. Avaa uunin luukku hetkeksi, jotta kosteus poistuu uunista, laita luukku takaisin kiinni ja sammuta uunista virta. Pidä juustokakkua jälkilämmöllä uunissa vielä tunnin ajan.

Jäähdytä kakku huoneenlämmössä ennen jääkaappiin siirtämistä. Nauti kakku mielellään vasta seuraavana päivänä.

Viime maanantaina töistä palatessa oven takana odotti mieluisa yllätys. Kaksi ruokakassia täynnä ruokaa! Eikä mitä tahansa ruokaa, vaan valmiiksi mietityt ateriat viidelle päivälliselle ja ainekset niiden valmistamiseen. Pääsin mukaan tekemään yhteistyötä Sannan ruokakassin kanssa, joka on siis palvelu, jossa toimitetaan suoraan kotiovelle reseptit ja raaka-aineet monipuoliseen kotiruokaan. En ole koskaan aikaisemmin testannut minkäänlaista kotiinkuljetettua ruokaa, joten olin tosi innoissani tästä kokeilusta. Ihanaa vaihtelua sille ainaiselle pähkäilylle, että mitä tällä viikolla oikein syötäisiin! Joku on miettinyt sen meidän puolesta!

Sannan ruokakassin ideana on helpottaa arkea: säästää aikaa ja tarjota hyvää, terveellistä ja monipuolista kotiruokaa, jota on helppo valmistaa. Parasta palvelussa on mielestäni juuri tuo monipuolisuus ja vaivattomuus. Liian helposti sitä jämähtää valmistamaan aina niitä samoja arkiruokia, kun ei muutakaan siihen hätään keksi. Työpäivän jälkeen kaupassa hikoillen tulee valittua kärryyn samat makaronilaatikon ja kinkkukiusauksen ainekset. Oli valtavan kivaa vaihtelua, kun viikon ruokalista tulikin valmiiksi annettuna eikä tarvinnut pohtia pätkääkään, mitä tällä kertaa kokata. Meidän viikolle osui myös ateria turskasta - ihan mahtavaa, sillä en ollut koskaan aikaisemmin valmistanut turskaa!

Ruokakassi saapui kotiovellemme maanantaina sovitusti. Pari päivää ennen sain viestin toimitusajasta tunnin tarkkuudella. Se myös piti paikkansa (eli toimitus tosiaan tuli silloin kun luvattiin). Mikäli emme olisi olleet kotona, ruokakassit olisi jätetty ovelle ja siitä oltaisiin ilmoitettu vielä tekstiviestillä tai soitolla.


Sannan ruokakasseja on eri kokoisia ja sisältöisiä. Oma ruokakassimme sisälsi ateriat neljälle hengelle ja viidelle päivälliselle eli kaikille arki-illoille siis. Lisäksi on valittavissa neljän hengen perhekassi kolmelle päivälliselle, gluteenittomat perhekassit, pikakasseja sekä hedelmäkassi (3,5 kg hedelmiä). Palvelun voi valita tulemaan joko joka viikolle tai joka toiselle viikolle, mutta sitoutua ei sen kummemmin tarvitse: tilauksen voi perua koska vain tai pitää taukoja kassitoimituksista miten haluaa (kunhan ilmoittaa viimeistään 7 päivää ennen toimitusta).

Meidän kassista löytyi ainekset isoäidin kananpoikaan kermakastikkeessa, pieniin tacoveneisiin vihanneksilla, paistettuun turskaan punajuurilla ja ruohosipulikastikkeella sekä tomaattikeittoon persiljapaistetuilla katkaravuilla (tästä riitti kahdelle päivälliselle). Olin erityisen vaikuttunut siitä, miten laadukkaita raaka-aineita kassi sisälsi: luomu naudan jauhelihaa, Rummon pastaa, Mutti-tomaattisäilykkeitä, tuoreita kasviksia. Tuotteita, joita ei välttämättä (valitettavasti) tulisi aina itse valittua kaupasta. Aineksista huokui myös sellainen oikeanlainen terveellisyys. Että tunsi, että nyt tehdään monipuolista ja terveellistä ruokaa, jossa ravintoaineet on kohdallaan. Kassista oli jäänyt puuttumaan yksi tuote toimitusvaikeusten vuoksi, mutta siitäkin sain ilmoituksen tekstiviestillä etukäteen.


Reseptit olivat helppoja ja nopeita valmistaa, ei juuri puolta tuntia kauempaa mennyt (kuten ei arki-iltana oikein saakaan mennä). Itse olin ehkä odottanut vielä vähän inspiroivampia ruokia, mutta tässä saattaa olla pieni ruokabloggaajan filtteri päällä. Ymmärrän hyvin, että ideana on tarjota juurikin tuttua ja turvallista kotiruokaa pienellä twistillä, liian jännittävät reseptit saattaisivat karkottaa valtaosan asiakkaista. Ja testissähän meillä oli vain yksi viikko, Sannan ruokakuvia Instagramissa seuratessa ei voi kyllä mistään tylsästä ruoasta puhua - niin herkullisen näköistä!

Ainoa varsinainen miinus, jonka resepteistä löysin oli se, että erässä ohjeessa mainittiin lisäämään 1 purkki tomaattipyrettä, kun pyre tulikin isossa puristettavassa tuubissa. Eli toimitettu pakkaus ja resepti eivät tässä kohdanneet. Hyvin pieni miinus se.

Kaupassakäyntiä Sannan ruokakassi ei tietenkään kokonaan poista, mutta vähentää toki merkittävästi, kun hakea tarvitsee vain aamu- ja iltapalat juomineen. Turhia ostoksia tulee tehtyä huomattavasti vähemmän.


Oma suosikkini oli ehdottomasti tämä tomaattikeitto persiljapaistettujen katkarapujen kera. Nuo katkaravut, oi nam!!


Sannan ruokakassi tarjoaa nyt alennuskoodin, jolla pääset testaamaan palvelua. Koodilla HELLAJAHOUKUTUS17 saat 8 euron arvoisen alennuksen ruokakassitilauksesta. Koodi syötetään tilausta tehdessä. Kannattaa ehdottomasti testata, voisiko ruokakassi tuoda helpotusta teidän arkeenne!

Sannan ruokakasseja toimitetaan pääkaupunkiseudulle ja lähialueille (esim. Tuusula ja Nurmijärvi) sekä nykyään myös Tampereelle, Turkuun ja Lahteen. Tulossa on myöhemmin vielä Vaasa ja Jyväskylä. Ruokakassit tilataan vähintään viikko etukäteen ja toimitus on aina maanantai-iltaisin.

Jos olet jo testannut palvelua, kerro ihmeessä mitä pidit!

Helppojen ja herkullisten arkiruokien postausputki jatkukoon! Hunaja-sitruunabroilerin ja lihapullapannun jälkeen vuorossa on astetta parempi makkarapasta, jonka löysin iki-ihanasta Hannan  soppa -blogista. Olkoon se siis Hannan parempi makkarapasta! Kermainen tomaattikastike parmesanilla höystettynä on pyörryttävän pehmeää, makkaran laatuun kannattaa kastikkeessa panostaa. Itse käytin ihan jotain perusmakkaraa, mutta korkealla lihapitoisuudella. Erikoismakkarat toimivat tässä tietysti myös erinomaisesti.

Arkiruoat pyörivät meillä nykyään tosi paljon pastojen ympärillä, pikkukokille uppoaa lähes pasta kuin pasta. Tällä viikolla tehdään taas feta-pinaattipastaa sekä kokeillaan jotain versiota jauheliha-spaghettivuoasta (rakettispaghetilla tietty). Olemme myös päässeet osalliseksi pikkulasten käsittämättömästä ketsuppihimosta. Ihan kaikkeen ruokaan voi taaperon mielestä lisätä ketsuppia - ja paljon. Meidän neidin kohdalla tämä tosin koskee myös sinappia. En ole koskaan ennen nähnyt 2-vuotiaan vetävän sinappia paljaalteen! Lusikalla! Tai dippaavaan kurkkuviipaleetkin sinappiin. Oh my!

Tämä makkarapasta meni pikkokokin ketsuppifiltterin läpi kuitenkin puhtaasti: no ketchup needed!

Astetta parempi makkarapasta

neljälle

3 lihaisaa makkaraa
1 sipuli
1-2 valkosipulinkynttä
öljyä
2 rkl tomaattipyrettä
2,5 dl ruokakermaa
suolaa
mustapippuria
chilirouhetta
parmesanjuustoa raastettuna
persiljaa
300-400 g pastaa

Leikkaa makkarat paloiksi. Hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Kuumenna öljy pannulla ja paista makkaroita hetki pannulla, kunnes ne saavat väriä. Lisää sipulit ja valkosipulinkynnet, paista hetki. Lisää tomaattipyre ja ruokakerma. Kiehauta kastike ja anna muhia muutaman minuutin ajan. Mausta suolalla, mustapippurilla ja ripauksella chiliä.

Keitä samalla pasta suolalla maustetussa vedessä. Sekoita kypsä ja valutettu pasta kastikkeen joukkoon. Jaa lautasille ja viimeistele raastetulla parmesanjuustolla sekä hienonnetulla persiljalla.

Jaoin kuvan tästä lihapullapadasta Instagramissa kolmisen viikkoa sitten ja sain heti reseptikyselyjä. Kesti tovin ennen kuin sain naputeltua ohjeen tänne omaan blogiin, mutta vinkkasin toki heti sometiedusteluihin reseptin löytyvän ihanan Annen blogista. Tämä ruoka on todellinen löytö, jota tullaan tekemään meidän keittiössä tästä lähtien varsin usein. Oikea loistoruoka! Vaikka lihapullat ja tomaattikastike ovat aina toimiva kombo, tässä padassa on sitä jotain. Se jokin saattaa olla pitkään hautunut tomaattikastike tai kaksi padan kruunaavaa juustoa. Ken tietää, kielen se vie kuitenkin mennessään.

Annen ohjetta muokkasin ihan pikkuisen keittiönkaappien sisältöjen mukaan ja tein lihapullia isomman satsin, jotta pari annosta riitti vielä pikkukokille pakkaseenkin. Hyvä niin, näitä lihapullia kun tulee napsittua enemmän kuin napa antaisi myöden.

Lihapullapata

600-700 g naudan jauhelihaa
1 dl korppujauhoja
2 kananmunaa
2 rkl kuivattua oreganoa
1 rkl chilihiutaleita
suolaa
rouhittua mustapippuria

oliiviöljyä

1 tölkki kuorittuja tomaatteja
1 tölkki tomaattimurskaa
suolaa ja mustapippuria
4 valkosipulin kynttä hienonnettuna

125 g mozzarellaa
1,5 dl parmesanjuustoa raastettuna
persiljaa

lisäksi 
täysjyväspaghettia

Laita jauheliha isoon kulhoon. Lisää joukkoon korppujauhot, kananmunat sekä mausteet. Sekoita taikina käsin tasaiseksi. Öljyä kädet ja pyörittele jauhelihasta lihapullia. Laita lihapullat isoon öljyttyyn uunivuokaan. Paista pullia 200-asteisessa uunissa n. 15 minuuttia, kunnes pullat ovat hieman ruskistuneet, mutta eivät ole vielä täysin kypsiä.

Kun lihapullat ovat uunissa, valmistele kastike. Laita kulhoon kuoritut tomaatit ja murskaa ne haarukalla. Lisää tomaattimurska, mausteet sekä hienonnetut valkosipulin kynnet. Sekoita. Kaada tomaattikastike lihapullien päälle vuokaan ja peitä vuoka foliolla. Hauduta vielä uunissa noin 25 minuuttia.

Nosta vuoka uunista ja raasta päälle parmesanjuustoa. Viipaloi mozzarella ja lisää vuoan päälle. Paista vuokaa uunissa ilman foliota, kunnes mozzarella on sulanut ja saanut hieman väriä. Tarjoile keitetyn täysjyväspaghetin kera.

Aloitetaan vuosi muistelemalla menneitä. Ja päivän myöhässä aikataulusta (erinomainen aloitus vuodelle siis)! Vuoden ensimmäiset postaukset blogihistorian ajalta esittäytyvät tässä:


Vuoden 2016 eka resepti oli omenainen siideribroileri. Kuten kuvasta ehkä näkyy, kastike saostui aavistuksen liikaa, mutta omenan maku toimi broilerin kyljessä hyvin. Tänäkin vuonna aloitimme vuoden muuten perunamuusilla, nyt kyljessä tosin lihamureketta. Vuosi on jotenkin tosi kiva aloittaa kunnon kotiruoalla, sellaisella lohtuversiolla. Ja perunamuusillahan ei voi saada kuin hyvän startin tulevaan vuoteen.

Ohje täällä.


Tammikuussa 2015 kokeilin heti anoppilassa jouluna saamaamme peltilihapiirakkaa. Anopin parempi lihapiirakkapelti veikin kielen mennessään ja teimme tätä heti seuraavana jouluna aatonaaton iltapaksi. Tästä jouluperinne myös meille, kiitos. Tänä jouluna peltilihis jäi väliin, kun kyläilimme muualla, mutta seuraavana kotijouluna on taas lihapiirakan aika. Ja toki aiemminkin, tämä maistuu läpi vuoden!

Ohje täällä.


Tässä on luotto-ohjeeni joka kerta, kun makaronilaatikkoa teen. Ja se on nykyään muuten aika usein (mikä siinä on että makaronilaatikko uppoaa jokaiseen muksuun kuin veitsi voihin). Vähän parempi makaronilaatikko sisältää vähän tuorejuustoa ja vähän tomaattia sekä persiljaa, siksi se on siis vähän parempi. Pikkukokin feivörit-ruoka!

Ohje täällä.


Aurahyrrät valmistuivat muutama vuosi takaperin jouluglögeille. Aurajuuston suurena ystävänä nämä veivät kieleni mennessään, eikä voitaikina tietenkään yhtään pahentanut asiaa. Helppo naposteluvinkki, joka on varioitavissa vaikka vuohenjuustolla, fetajuustolla tai briellä!

Ohje täällä.


Halloumi-parmankinkkubruchettojen ohje on loppuvuodesta 2011. Näistä vinkkasin viime postauksessakin uuden vuoden naposteluvinkkien yhteydessä. Tein näitä juuri äskettäin meidän uudenvuoden juhliin alkupalaksi, maistuivat lohicevichen rinnalla tapaspaloina erinomaisesti! Suolainen halloumi, paprika ja parmankinkku toimivat mielettömän hyvin yhteen, juusto pehmenee uunissa ihanasti ja kinkku rapsakoituu hieman reunoilta.

Ohje täällä.